askisto new

Askiston Historiaa.
(Kirjoittanut Niilo Erola)

Askiston ensimmäinen talo on sijainnut Kakolan mäen rinteellä
nykyisten Kehä III ja Porintienvälillä kulkevan entisen kär-
rytien varrella. Talo rakennettiin 1540-luvulla, 1600-luvulla
talo ja tila siirtyivät nykyiselle paikalleen ja tunnetaan nimellä
Nybyyn kartano. Talo on kaksi kertaa palanut ja nykyinenkin on
jo vähintään 160 vuotta vanha. Tilaa hallitsee yhä sama suku,
jo kuudentoista sukupolven ajan, siis noin 470 vuotta.

Kakolan mäenpäällä kulkee entinen merenrantaviiva kiviröyk-
kiöineen (rauhoitettu tänä päivänä). Kakolan mäen eteläsivulla
sijaitsee noin 3000 m2 yhteisalue kaikille Hämeenkylän ja
Askiston asukkaille. Tämä alue on niin sanotun isonjaon ajalta
jonkin näköinen tukikohta. Askistolaisille kuuluu kalastus-
oikeus Pitkäjärveen.

Muuttaessamme Askistoon 1956 Askistossa oli vain parikym-
mentä taloa, joista vanhoja vain kahdeksan. Nuo kahdeksan
vanhinta taloa olivat:
- Tottermannien, josta vielä muistona vanha sauna Lokaveton
takana
- Eeriksonin maatalo Timmermalmin tiellä
- Veksstöm Askistontiellä
- Suomisen Vikin mökki
- Puutarhuri Sundström
- Virtasten talo
- Toivolat vuonna 1948 Tukon ja Tuomelan maille
- Hyttiset Nybyyn maille

1952 välittäjä Salokorpi osti alueen Heinäkorventien ja entisen
Laaksotien molemmin puolin, jakoi alueen 26 tontiin ja myi
tontit. 1953-1954 välittäjä Bondsdorf osti Nyybyyn maita
Askistontien molemmin puolin ja kaavoitti 60 tonttia ja myi
tontit. Alueelle rakennettujen talojen sokkelit tehtiin talkoilla.
Kolme vuotta myöhemmin kaupunki osti Eeriksonin maita
Timmermalmintiellä kaavoittaen ostamansa maan. Kaupunki
osti sen jälkeen loput Nybyyn ja Hyttisten maat ja kaavoitti
ostamansa maan.

Porintie on rakennettu vankien rakentama 1947-1952. Vankien
tukikohta on sijainnut entisen K-kauppa Vankkurin alueella.
Tietä kutsuttiin aluksi Tannerin tieksi kun hänellä oli 300
hehtaarin maatila 25 km Poriin päin.
Kehä kolme on rattijuoppoudesta tuomittujen vankien raken-
tama. Leirit olivat Kakolanmäen ja Herneskallion reunoilla.
Askiston kylän ensimmäinen nimi oli Askis - Askela. Koska
Lahden lähellä on samanniminen paikkakunta, nimi muutettiin
postin vaatimuksesta Askistoksi. Askiston nimi juontaa juu-
rensa Nyybyyn historiasta. Nyybyyn silloinen omistaja osti
Hämeenkylästä Ylä-Labbas tilalta Askiston mäestä
Askis-nimisen tilan.
Katunimikilvet ja -numerot teki Sörkan vankila.

Kylän kauppias (v.2001) on jo kuudes. Ensin Veljekset Toivola,
Lasse ja Eki, sitten Elanto, Asikainen rakensi kioskin vasta-
päätä, johon tuli Haarala, sitten Esko Lieppinen, Pekka
Lieppinen ja sen jälkeen Ruokavarasto.

Askiston omakotiyhdistys ja urheiluseuran toiminta oli 50-
luvulta alkaen vilkasta. Askistossa toimi mm. Askiston Akat ry,
Hämeenkylän Pirkat, Riiherfsin Toive, Hämeenkylän jalkapallo-
seura, Viipurin Urheilijat hiihto, Helsingin Painimiehet,
Viipurin voimailijat.
Askistolaisia kuului näihin seuroihin "kantavina voimina".
Askistolaiset olivat erittäin päteviä urheilutoimitsijoita, koska
suurin osa Askistoon muuttaneista oli toimineet eri seurojen
vetäjinä.
Hämeenkylän Pirkat pitivät 15 vuotta latotansseja nykyisen
voimalan vastapäätä.
Viipurin Urheilijoitten hiihto vartioi mm Paloheinän mäkeä 5
vuotta ja 15 vuotta vastasi Pääkaupunki - Länsiväylä ym.
suurista juoksutapahtumien huollosta, joissa juoksijoita 1000 -
5000. Askistolaisin voimin suurin osa.
Askistossa on asunut ja asuu olympiavoittaja painissa (Santtu
Toivola), Veksröm, keihäässä (Arto Härkönen), MM keilaajat
Hilokosket.
Askistossa on asunut myös entinen kaupungin johtaja Selfors,
painin olympia- ja MM tason tuomareita.
Askistossa asuu v2000 1900 henkilöä, joista alkuaikoina suurin
osa oli tullut ympäri Suomea.

(Tämän on laatinut Niilo Erola Askistosta v2001.)